tilastoa

Tilastotiede on tieteenala, joka tutkii ja hallitsee tiedon epävarmuutta sen keräämisen, järjestämisen, analysoinnin ja tulkinnan kautta. Sen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja yleistettävissä olevaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tilastot voivat perustua erilaisiin datalähteisiin, kuten kyselyihin, rekisteritietoihin ja kokeellisiin tutkimuksiin.

Tilastotieteessä erotetaan kuvailua ja päättelyä. Kuvaileva tilastotiede tiivistää ja esittää datan ominaisuuksia tunnuslukujen ja graafien avulla, kun taas inferenssi pyrkii yleistämään havaintoja väestölle estimoinnin ja testauksen keinoin. Keskeisiä menetelmiä ovat otanta ja satunnaisotos, estimointi ja testaus, luottamusvälit sekä erilaiset tilastolliset mallit, kuten regressio- ja aikasarja-analyysit.

Dataa kerätään monin tavoin: kokeelliset asetelmat, poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimukset sekä hallinnon rekisterit. Datan laatuun kiinnitetään huomiota, sillä virheet, vinoumat ja puuttuvat tiedot voivat vaikuttaa johtopäätöksiin. Eettiset kysymykset ja yksityisyyden suoja ovat tärkeässä asemassa tilastollisessa työssä.

Tilastotiede ei väitä tuovansa totuutta, vaan kuvaa ilmiöitä epävarmuuden rajoissa. Käytännön sovelluksissa tilastot tukevat politiikkaa, liiketoimintaa ja tutkimusta erityisesti taloudessa, terveystieteissä, sosiaalisissa tutkimuksissa ja teknisessä suunnittelussa.

Tilastotieteellinen työ korostaa läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta. Virallista tilastointia Suomessa hoitaa Tilastokeskus, joka tuottaa kansallisia tilastoja ja osallistuu eurooppalaiseen tilastointiin (Eurostat). Kansainvälinen yhteisö edistää standardeja ja avoimuutta datan jakamisessa.