tietokantamääritelmiä

Tietokantamääritelmät, tunnettu myös nimellä database definitions, ovat joukko sääntöjä ja rakenteita, jotka kuvaavat tietokannan organisaatiota, sisältöä ja toimintaa. Ne ovat olennaisia tietokannan suunnittelussa, luomisessa ja ylläpidossa. Keskeisiä tietokantamääritelmiä ovat skeema, tabellimääritykset ja attribuuttimääritykset.

Skeema on korkean tason kuvaus tietokannan rakenteesta. Se määrittelee, miten data on järjestetty ja miten eri osat liittyvät toisiinsa. Skeema voi sisältää tietoa taulujen, näkymien, indeksien ja muiden tietokantaobjektien olemassaolosta ja suhteista. Skeema vastaa siis tietokannan yleiskuvaan.

Tabellimääritykset, eli taulumääritykset, kuvaavat yksittäisiä tauluja, jotka ovat tietokannan perusyksiköitä tiedon tallentamiseen. Jokaisella taululla on nimi ja se koostuu riveistä ja sarakkeista. Rivit edustavat yksittäisiä tietueita ja sarakkeet edustavat tiettyjä attribuutteja tai kenttiä. Tabellimäärityksissä määritellään taulun nimi ja sen sisältämät sarakkeet.

Attribuuttimääritykset, eli sarakemääritykset, kuvaavat yksittäisiä sarakkeita taulussa. Jokaiselle sarakkeelle määritellään nimi, datatyyppi (esim. kokonaisluku, teksti, päivämäärä) ja mahdolliset rajoitukset, kuten onko sarake pakollinen vai sallitaanko sille null-arvo. Attribuuttimääritykset varmistavat datan yhdenmukaisuuden ja eheyden. Tietokantamääritelmät auttavat ylläpitämään datan laatua ja mahdollistavat tehokkaan datan käsittelyn ja kyselyiden suorittamisen. Ne ovat olennainen osa tietokannan elinkaaren hallintaa.