tieliikennelainsäädännössä

Tieliikennelainsäädäntö on Suomessa ne oikeudelliset säännöt, jotka säätelevät tieliikenteen käyttöä, ajoneuvojen ominaisuuksia ja liikenneturvallisuutta. Lainsäädäntö rakentuu kansallisista laeista ja asetuksista sekä EU-direktiiveistä, jotka on implementoitu osaksi kansallista säädöskantaa. Tavoitteena on turvallinen, sujuva ja ympäristöä kunnioittava liikenne sekä oikeudenmukaiset pelisäännöt eri liikennemuotojen välillä.

Keskeisiä osa-alueita ovat liikennesäännöt ja kuljettajille sekä ajoneuvoille asetetut vaatimukset: nopeusrajoitukset, etuajo-oikeus sekä väistämissäännöt, risteys- ja signaalisäännöt sekä ajokortin myöntämismenettelyt ja kuljettajakoulutukseen liittyvät vaatimukset. Säädetään myös ajoneuvojen rekisteröinnistä ja katsastuksista sekä pakollisista vakuutuksista.

Lainsäädäntö määrittelee liikennemerkit, liikennemerkkien käytön sekä tienkäyttöoikeudet ja -velvollisuudet. Valvonta ja rikkomusten seuraamukset hoituvat viranomaisten kuten Traficomin sekä poliisin toimesta, sekä paikallisten viranomaisten yhteistyönä. Traficom vastaa ajoneuvo- ja ajokorttiasioista sekä liikenneturvallisuuskampanjoista, kun taas poliisi valvoo säännösten noudattamista teillä.

Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö sekä digitalisaation vaikutus tuovat muutoksia, kuten sähköisten lupien hallinnoinnin, ajoneuvotietojen käsittelyn sekä turvallisuusvaatimusten harmonisoinnin. Älyliikenteen kehitys ja nykyaikaiset teknologiat muokkaavat käytäntöjä myös käytännön liikkumiseen.