tiedostoformaatteja

Tiedostoformaatit määrittelevät, miten data tallennetaan, esitetään ja tulkitaan tietokoneohjelmien toimesta. Jokaisella formaatilla on rakenne, joka kertoo muun muassa bittien järjestyksen, koodauksen sekä mahdollisen pakkaus- ja metatietotiedon. Formaatti liitetään usein tiedostopäätteeseen sekä ohjelman käyttämään MIME-tyyppiin.

Formaateja voidaan pääasiallisesti jakaa teksti-, binääri- ja konttaineriformaatteihin. Tekstitiedostot tallentavat ihmisluettavaa tekstiä, usein UTF-8-koodauksella. Binääriformaatit sisältävät dataa, jota ei ole tarkoitettu suoraan luettava ihmisille, kuten kuvat, äänet ja videot. Konttaineriformaatit (kuten MKV, MP4 ja ZIP) voivat kantaa useampia erillisiä tiedostoja sekä erilaisia koodekkeja ja metatietoja samassa tiedostossa.

Esimerkkejä yleisistä tiedostoformaatteista: dokumentit kuten PDF, DOCX ja ODT; kuvat kuten JPEG, PNG ja WebP; äänet kuten MP3, WAV ja FLAC; videot kuten MP4, MKV ja AVI; arkistot kuten ZIP ja 7z. Lisäksi on tekniikoita kuten EPUB e-kirjoille, HTML/JSON tekstitietojen tallentamiseen sekä CAD- ja 3D-mallit kuten OBJ ja STL. Monet formaatit ovat avoimia, toiset ovat yksinoikeudellisia ja niiden käyttöön voi liittyä lisenssejä.

Tiedostoformaatit mahdollistavat ohjelmistojen välistä yhteentoimivuuden ja tiedostojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Osa formaateista on tarkoitettu arkistointiin (esimerkiksi PDF/A, TIFF), kun taas toiset on suunniteltu nopeaan käsittelyyn ja muokkaukseen. Formaattien vanheneminen tai muutos voi vaikeuttaa sisällön tulevaa käyttöä, jolloin formaatin valinta ja archivointi ovat tärkeitä.

Ohjelmistot käyttävät formaattien dekoodereita ja jäsentimiä tiedostojen avaamiseen. Formaattien muuntaminen toisiksi (convertointi) on yleistä, ja se mahdollistaa yhteensopivuuden erilaisten järjestelmien kanssa. Tiedostotietokannoissa sekä käyttöjärjestelmissä on työkaluja ja standardeja, jotka helpottavat oikean formaatin valintaa ja hallintaa.