tiedonlähteinä

Tiedonlähteinä on termi, jolla viitataan niihin materiaaleihin ja välineisiin, joiden pohjalta jokin väite, tutkimus tai raportti on muodostettu. Se kuvaa tekstissä käytettyjen tietojen ja faktojen lähtökohtia sekä osoittaa, millä perusteella voidaan etsiä ja tarkistaa esitettyjä väitteitä. Tiedonlähteinä voivat olla sekä alkuperäisiä että toissijaisia materiaaleja, kuten julkaisuja, tilastoja, haastatteluja, arkistoaineistoja, verkkosivuja, data-aineistoja ja visuaalisia tallenteita.

Tiedonlähteet voidaan luokitella usein kolmeen pääkategoriaan. Alkuperäislähteet sisältävät suoraa tai autenttista alkuperäistä evidencia, kuten tutkimusaineistot, kokeet ja historiallisen materiaalin. Toissijaiset lähteet koostuvat arvioista, synteeseistä ja tulkinnallisista julkaisuista, jotka referoivat alkuperäistä evidenssiä. Tertiaryt lähteet kokoavat ja tiivistävät tietoa usein kokonaisuuksina, kuten katsaukset tai bibliografiat. Käytännössä tutkimuksessa yhdistellään näitä lähteitä, mutta korostetaan kriittistä arviointia: kenen kirjoittama, milloin julkaistu, millaista metodologiaa on sovellettu ja onko lähdettä voitu todentaa.

Tiedonlähteiden esittäminen ja lähdeluettelon laatiminen on olennainen osa läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tekijä osoittaa, mihin väitteet perustuivat, jolloin lukija voi arvioida käytettyjen lähteiden uskottavuutta ja mahdollisuuksia virheellisen tiedon korjaamiseen. Eettinen käytäntö edellyttää asianmukaista citarca—plagiaatin välttämistä ja lähteiden oikein merkitsemistä.