Tiedonlähteiden

Tiedonlähteet ovat kaikki ne materiaalit, joista saa tietoa ja joiden pohjalta väitteet tai päätökset perustellaan. Ne voidaan jakaa alkuperäislähteisiin (esimerkiksi tutkimusartikkelit, kokeelliset tulokset, viranomaisasiakirjat ja tilastot), toissijaisiin lähteisiin (katsausartikkelit, raportit, uutisjulkaisut) sekä kolmannen käden lähteisiin (oppikirjat, hakuteokset, kokoelmat).

Luotettavuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekijään, julkaisukanavaan, vertaisarviointiin sekä aineiston ajankohtaisuuteen ja täydellisyyteen. Lisäksi on tärkeää tarkastella lähteiden tarkoitusta, mahdollisia intressejä sekä sitä, miten hyvin ne tukevat toisiaan tai mahdollisesti poikkeavat. Lähteiden ristiriitojen tunnistaminen ja erilaisten lähteiden vertailu parantavat arvioinnin objektiivisuutta.

Käytettäessä tiedonlähteitä tutkimuksessa tai viestinnässä on olennaista kiinnittää huomiota oikein tehtyyn referointiin ja lähdeluetteloon sekä vältellä plagiointia. Hyvin dokumentoidut lähteet mahdollistavat lisätutkimukset ja väitteiden julkisen tarkastelun. Viittauskäytännöt vaihtelevat alasta riippuen, mutta yleisiä ovat esimerkiksi APA-, Harvard- ja Vancouver-tyylit.

Yhteenvetona tiedonlähteet muodostavat tiedon muodostuksen perustan; niiden valinta ja arviointi vaikuttavat vahvasti siihen, millaiseksi voidaan uskoa ja miten asioita tulkitaan.