tiedonkäsittelyllä

Tiedonkäsittelystä käytetään kuvaamaan prosessien kokonaisuutta, jossa tieto vastaanotetaan, tulkitaan, järjestetään, tallennetaan ja hyödynnetään. Termiä käytetään sekä kognitiivisessa psykologiassa, jossa viitataan ihmisen aivojen tiedonhallintaan, että tieto- ja tietotekniikan yhteydessä, jossa tarkoitetaan datan käsittelyä järjestelmissä.

Kognitiivisessa kontekstissa tiedonkäsittely viittaa siihen, miten ihminen käsittelee aistein saatua tietoa. Prosessit voivat sisältää havainnoinnin, kognitiivisen tulkinnan, koodauksen työmuistiin sekä tiedon siirtämisen ja haun pitkän aikavälin muistiin. Tutkijat ovat kuvaileet vaiheittaisia malleja, kuten Atkinson–Shiffrin’in muistimalli, jossa tieto siirtyy sensorisesta muistista työmuistiin ja edelleen pitkäkestoiseen muistiin, sekä Baddeyn työmuistin malli, joka tarkastelee muistin rakennetta. Tiedonkäsittelyyn vaikuttavat huomio, motivaatio, aiempi tieto ja tehtävän vaatimukset. Tutkimusalue kattaa oppimisen, ongelmanratkaisun sekä kielen ja päätöksenteon.

Tietojenkäsittelyssä tiedonkäsittely tarkoittaa datan syöttöä, muokkaamista, tallennusta, hakua ja tuottamista tietojärjestelmissä sekä ohjelmistoissa. Keskeisiä käsitteitä ovat tiedon virtaviivaisuus, laatu, virheiden ehkäisy sekä turvallisuus. Käytännössä tiedonkäsittelyn suunnittelussa kiinnitetään huomiota tehokkuuteen, luotettavuuteen ja käyttäjäturvallisuuteen. Tiedonkäsittelynä rooli ulottuu ohjelmoinnista järjestelmäarkkitehtuuriin sekä käyttöliittymien suunnitteluun ja tietovirtojen hallintaan.