muistimalli

Muistimalli on yleistermi, jota käytetään kuvaamaan muistitoiminnan rakenteita, prosesseja tai säännöstöjä. Sillä viitataan sekä ihmisen kognitiiviseen muistiin että tietojenkäsittelyyn liittyviin käsitteellisiin malleihin sekä ohjelmointiin liittyviin muistitoiminnan sääntöihin. Mallit voivat olla teoreettisia, kokeellisesti testattavia tai käytännön suunnitteluun tarkoitettuja.

Kognitiivisessa psykologiassa muistimallit pyrkivät selittämään, miten ihmiset koodavat, siirtävät ja palauttavat tietoa. Tunnettuja malleja ovat esimerkiksi Atkinsonin ja Shiffrinin muistimalli, joka jakaa muistin sensoriikkaan, työmuistiin ja pitkäkestoiseen muistiin, sekä Baddeleyn ja Hitchin työmuistin malli, jossa tutkimuksessa keskellä on keskeinen eksekutiivinen toiminto ja erilliset alijärjestelmät. Lisäksi teoria kuten schema-teoria sekä yhteydelliset mallit kuvaavat, miten aiemmat tiedot vaikuttavat uusien muistojen muodostumiseen.

Tietojenkäytössä muistimalli kuvaa ohjelmakoodin ja järjestelmän muistitoiminnan laillista kertomista: miten muistilokerot näkyvät toisilleen, millaiset tapahtumajärjestykset ovat mahdollisia ja missä määrin operaatioiden järjestys on epävarma. Esimerkkejä ovat perinteinen sequential consistency sekä heikommat mallit kuten TSO, PSO tai ARM/Power -mallit, jotka vaikuttavat siitä, miten voitaisiin suunnitella muistilukkoon liittyviä synce-estoja ja atomisia operaatioita. Muistimallit ovat tärkeitä sekä järjestelmäarkkitehtuurin että ohjelmiston oikeellisuuden varmistamisessa.

Lyhyesti sanottuna muistimallit ovat työkaluja, joiden avulla voidaan ymmärtää ja ennakoida muistinhallinnan käyttäytymistä sekä ihmisten muistin prosesseja että elektronisten järjestelmien toimintaa.