terminaalihiusten

Terminaalihiukset ovat paksumpia, pidempiä ja pigmentoidumpia kuin velluskarvat. Ne sijaitsevat tyypillisesti kasvoissa, kainaloissa ja pubi-alueella, ja niitä esiintyy myös muun muassa rinnassa ja selässä joillakin ihmisillä. Esiintyminen ja voimakkuus määräytyvät suurelta osin hormonien vaikutuksesta; terminaalihiukset kehittyvät puberteetin aikana. Niiden kehittyminen on osittain geneettisesti säädeltyä ja riippuu yksilöllisestä herkkyydestä androgeenien vaikutukselle.

Terminaalihiusten kehitys alkaa, kun velluskarvat muuttuvat terminaalihiuksiksi. Tämä muutos johtuu androgeenien vaikutuksesta: karvatupeissa on reseptoreja, jotka reagoivat erityisesti dihydrotestosteroon (DHT):iin ja muuntavat karvatyypin. Anagen-vaihe on pidempi terminaalihiuksilla kuin velluskarvilla, mikä mahdollistaa suuremman pituuden ja pigmentaation. Hormonaalinen tasapaino sekä perinnölliset tekijät vaikuttavat siihen, missä määrin ja missä alueilla terminaalihiuksia esiintyy.

Hirsutismi ja kliininen merkitys: Liiallinen terminaalihiusten kasvu naisilla androgenisilla alueilla tunnetaan hirsutismina. Arviointiin käytetään Ferriman-Gallwey -pisteytystä. Taustatekijöitä voivat olla PCOS, lisämunuaisen tai kilpirauhasen toimintahäiriöt, sekä lääkkeet tai liiallinen ylipaino. Diagnoosi ja hoito perustuvat syiden selvittämiseen; hoitovaihtoehtoja voivat olla hormonaalinen hoito, elämäntapamuutokset sekä paikalliset hoidot, kuten laser- tai sähköinen karvanpoisto.