temperatuuritaju

Temperatuuritaju on aistijärjestelmä, jolla havaitaan ja tulkitaan lämpötilamuutoksia sekä iholla että kehon sisätiloissa. Se tukee homeostasiaa tarjoamalla kuvan ympäristön ja kehon lämpötilan tilasta sekä ohjaa käyttäytymistä, kuten pukeutumista, aktiivisuutta ja suojautumista kylmältä tai kuumuudelta.

Perifeeriset reseptorit: Ihon vapaat hermopäätteet aktivoituvat sekä kylmän että lämmön vaikutuksesta. Signaalit kulkeutuvat selkäytimeen, etenevät thalamukseen ja lopulta aivokuoren somatosensoriseen alueeseen, jossa lämpötila havaitaan. Kehon sisäisten lämpötilojen säätelyä palvelee hypotalamus, joka vastaanottaa aistin­tietoa ja yhdistää sen autonomisiin vasteisiin. Pitkäaikainen altistus samanlaiselle lämpötilalle voi aiheuttaa adaptoitumista, jolloin aistituntuma muuttuu.

Molekulaarinen taso: Lämpötilahavainnoissa on keskeisessä roolissa useat TRP-kanavat. Esimerkkejä ovat TRPM8, joka aktivoituu kylmätiloissa ja mentolissa, sekä TRPV1, joka reagoi kuumiin (> noin 43 °C). Muita mukana olevia ovat TRPV3/4 ja TRPA1, jotka osallistuvat lämmön, kivun ja ärsytyksen vasteisiin. Aistimus syntyy siis ihon sekä sisäelinten reseptoreista tulevan tiedon tulkinnasta keskushermostossa.

Kliininen näkökulma ja vaihtelu: Temperatuuritaju osoittaa yksilöllisiä eroja ja muuttuu iän myötä sekä joidenkin sairauksien, kuten neuropatioiden ja diabetes mellituksen, yhteydessä. Lämpötilahavaintojen arviointiin käytetään erilaisia testausmenetelmiä, ja ymmärrys lämpötilan aistimisesta tukee sekä kliinistä diagnoosia että turvallisuutta ympäristössä.