tehokäyttöä

Tehokäyttöä tarkoittaa resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta hyödyntämistä siten, että saavutetaan halutut tulokset pienemmällä ympäristö- ja taloudellisella kuormituksella. Termi viittaa sekä yksittäisten laitteiden että kokonaisprosessien, järjestelmien ja palvelujen käyttöön, joissa tavoitteena on minimoida hukka, viive ja energian sekä muiden aineiden hukka.

Konseptin keskeisiä piirteitä ovat suunnittelu, mittaaminen ja jatkuva parantaminen. Tehokäyttö edellyttää selkeitä tavoitteita, dataohjausta sekä toiminnan sekä ylläpidon optimointia elinkaaren eri vaiheissa. Se tunnistaa sekä energiankulutuksen, materiaalivirrat että tilan ja työaikojen käytön optimoinnin kokonaisvaltaisesti.

Sovelluskohteita ovat muun muassa energian hallinta sekä rakennuksissa että teollisuudessa, tuotantoprosessien ja toimitusketjujen tehokkuus, tietotekniset järjestelmät ja datakeskukset, liikenne sekä kuluttajatuotteiden suunnittelu ja käyttöönotto. Tehokäyttöä toteutetaan usein käyttökuntoon optimoimisen, automaation, automaattisen ohjauksen ja ylläpidon avulla sekä hyödyntämällä tilaa, aikatauluja ja resursseja säästäviä toimintamalleja.

Mittareita käytetään normaalisti kehityksen seuraamiseen ja päätöksenteon tukemiseen. Tyypillisiä mittareita ovat energiankulutuksen ja tuotoksen välinen suhde, kokonaistehokkuuden mittarit kuten OEE (overall equipment effectiveness), materiaalien hukka, sekä elinkaarianalyysit. Tehokäyttöön liittyy sekä taloudellisia että ympäristövaikutuksia pienentäviä hyötyjä, mutta siihen voi liittyä myös alkuinvestointien ja muutosvastarinnan haasteita sekä tarve datan keruulle ja ylläpidolle.

Tehokäytön kehittäminen liittyy laajasti lean-ajatteluun, energiatehokkuuteen, kestävyyteen ja elinkaariajatteluun. Lisätietoa kartoitetaan usein standardeista ja parhaita käytäntöjä viittaavista ohjeista.