taivumiseen
Taivumiseen viittaa kieliopilliseen ilmiöön, jossa sanan muoto muuttuu sen funktiona lauseessa. Tämä prosessi on keskeinen osa monien kielten rakenteita, kuten suomen, ruotsin, saksaan ja venäjän. Taivutus mahdollistaa sanan muuttumisen esimerkiksi nominatiivista akkusatiiviksi, yksiköstä monikoksi tai verbistä imperatiiviksi. Suomen kielessä taivutus on erityisen monimutkainen, sillä se sisältää useita tapoja, kuten substantiivien, adjektiivien, pronomien ja verbien taivutuksen.
Substantiivit taivutetaan pääasiassa käännöstapojen ja määrän mukaan. Käännöstapojen joukossa ovat esimerkiksi nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja akkusatiivi,
Verbit taivutetaan aikamuodon, persoonan ja moduksen mukaan. Esimerkiksi "minä syön" (indikatiivi preesens) ja "syö!" (imperatiivi) ovat
Taivumisen merkitys kielessä on suuri, sillä se auttaa ilmaisemaan tarkasti sanan roolia lauseessa ja sen suhdetta