taajuusmultiplexointi

Taajuusmultiplexointi, usein lyhennettynä FDM (Frequency Division Multiplexing), on tekniikka, jota käytetään siirtämään useita signaaleja samanaikaisesti yhden tietoliikennekanavan yli. Tämä saavutetaan jakamalla käytettävissä oleva taajuuskaista useisiin pienempiin osiin, joista kukin kohdennetaan omalle signaalilleen. Jokainen signaali lähetetään eri taajuuskaistalla, ja nämä taajuuskaistat eivät mene päällekkäin, jotta signaalit pysyvät erillisinä.

Ajattele sitä kuin radioasemia. Jokaisella radiokanavalla on oma taajuutensa, ja kun kuuntelet tiettyä asemaa, radiosi on viritetty juuri sen kanavan taajuudelle. Vaikka kaikki radiolähetykset kulkevat ilmassa samanaikaisesti, radiosi suodattaa pois kaikki muut taajuudet ja vastaanottaa vain sen, jolle se on viritetty. Taajuusmultiplexoinnissa periaate on samanlainen, mutta sitä sovelletaan digitaaliseen tai analogiseen dataan.

FDM:n etuja ovat sen kyky jakaa yhden fyysisen siirtotien tehokkaasti useiden käyttäjien tai palveluiden kesken. Sitä on käytetty perinteisessä puhelinverkossa, kaapelitelevisiossa ja vanhemmissa tietoliikenneverkoissa. Jokainen kanava saa oman varatun kaistaleensa, mikä yksinkertaistaa sekä lähetys- että vastaanottopäätä. Haittapuolena on, että joskus osa taajuuskaistasta voi jäädä käyttämättä, jos kaikki kanavat eivät ole aktiivisia samanaikaisesti.