taajuuskaista

Taajuuskaista tarkoittaa tarkasti määriteltyä taajuusalueen osaa sähkömagneettisessa spektrissä, yleensä ilmoitettuna alemmalla ja ylemmällä taajuusrajoilla hertseinä (Hz). Termiä käytetään radio-, televisio- ja tietoliikennetekniikassa sekä akustiikassa. Kaistanleveys (bandwidth) on taajuuskaistan leveys eli erotus ylä- ja alarajan välillä, ja se liittyy suoraan kanavan kapasiteettiin ja signaalin sisältämään informaatioon.

Taajuuskaistoja jaellaan eri tarkoituksiin ja niillä sovitaan kanavointi, modulointi ja lähetysvoimat. Esimerkkejä: FM-radio 88–108 MHz, matkapuhelinverkkojen eri GSM- ja LTE-taajuuskaistat sekä langattomat verkot kuten Wi‑Fi 2,4 GHz ja 5 GHz. Spektrin jaottelu kattaa laajat alueet VLF–UHF–SHF ja korkeammat mikroaaltotaajuudet, joita käytetään mm. tutka- ja satelliittiyhteyksissä.

Taajuusresurssi on rajallinen ja sitä hallinnoidaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (esim. kansalliset viestintäviranomaiset ja ITU). Jakeluun liittyy lupajärjestelmiä, lisenssejä sekä vapaita (unlicensed) kaistoja, ja toimijoiden välinen häiriöttömyys edellyttää guard-kaistoja ja standardeja. Taajuuskaistan ominaisuudet vaikuttavat kantamaan, esteiden läpäisyyn ja tiedonsiirtonopeuteen, ja suunnittelussa huomioidaan myös häiriöiden hallinta ja kanavointi.