taajuuslainsäädännön

Taajuuslainsäädäntö, tai radiotaajuuksien hallintaa koskeva lainsäädäntö, koostuu säännöksistä ja käytännöistä, joiden avulla radioaaltojen spektri jaetaan käyttöoikeuksiin, määritellään tekniset vaatimukset ja valvotaan noudattamista. Spektri on rajallinen resurssi, jonka tarkoituksena on estää häiriöt, varmistaa yhteensopivuus ja tukea sekä kaupallista että julkista viestintää sekä hälytysjärjestelmiä ja muuta radio-operaatiota.

Kansainvälisesti taajuuslainsäädäntö pohjautuu ITU:n Radio Regulations -järjestelmään, jolla koordinoidaan maanosien ja maiden välistä käyttöä sekä taajuusalueiden allokointia. EU:n tasolla lainsäädäntö ja politiikka ohjataan yhteisenä taajuuspolitiikkana sekä harmonisoinneilla, mikä helpottaa laitteiden yhteentoimivuutta ja ehtojen yhdenmukaistamista sekä uusien palveluiden, kuten 5G:n, käyttöönottoa. Euroopan viranomaiset ja komissio sekä BEREC vastaavat valvonnasta ja koordinaatiosta.

Suomessa taajuuksien hallinnasta vastaa Traficom. Se huolehtii taajuusvarauksista ja lisensoinnista sekä radioliikenteen valvonnasta ja spektrisuunnittelusta. Taajuuslainsäädäntö kattaa sekä luvanvaraisen käytön (puhelinverkot, televisio- ja radiolähetys, viranomaiskäyttö) että vapaan käytön (ilmaiset taajuusalueet, kuten 2,4 GHz ja 5 GHz) osat.

Prosessi sisältää tarveanalyysin, spektriallokointisuunnittelun, mahdollisen tarjouskilpailun tai käytön ilmoittamisen, käyttöoikeuksien myöntämisen sekä jatkuvan valvonnan ja rikkomusten käsittelyn. Yhteistyö naapurivaltioden ja ITU:n sekä EU:n kanssa on keskeistä sekä kansainvälisessä että kansallisessa taajuuslainsäädäntöissä.