säätyjärjestelmiä

Säätyjärjestelmä viittaa yhteiskunnalliseen rakenteeseen, jossa ihmiset jaetaan eri luokkiin tai säätyihin, joilla on erilaiset oikeudet, velvollisuudet ja sosiaalinen asema. Nämä säädyt perustuvat yleensä syntyperään, perinteisiin tai joskus myös varallisuuteen. Säätyjärjestelmät ovat olleet yleisiä monissa historiallisissa yhteiskunnissa, mutta ne ovat väistyneet nyky-yhteiskunnissa.

Euroopassa tunnetuin säätyjärjestelmä oli feodaaliajan yhteiskunta, joka oli tyypillisesti jaettu kolmeen pääsäätyyn: papistoon, aateliin ja porvaristoon. Papisto nautti henkisestä auktoriteetista ja oli usein vapautettu veroista. Aatelisto omisti maata ja palveli sotilaallisesti kuningasta tai feodaaliherraa, saaden vastineeksi etuoikeuksia ja maaomistusta. Porvaristo, joka koostui kauppiaista, käsityöläisistä ja muista kaupunkilaisista, kasvoi taloudellisella merkityksellään, mutta sen poliittinen valta oli usein rajallinen. Ylimmässä kerroksessa oli myös talonpojat, jotka muodostivat suurimman osan väestöstä ja joutuivat tekemään työtä muiden säätyjen hyväksi.

Säätyjen välinen liikkuminen oli yleensä hyvin rajattua, ja syntyperä määräsi pitkälti ihmisen aseman elämässä. Vaikka säätyjärjestelmät ovat kadonneet monista maista, niiden vaikutuksia yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja sosiaalisiin rakenteisiin voidaan nähdä edelleen. Nykyaikaiset yhteiskunnat perustuvat yleensä tasa-arvoisempiin periaatteisiin, joissa yksilön asema määräytyy enemmän kykyjen, koulutuksen ja työsuoritusten perusteella.