synmerkityksessä

Synmerkityksessä on suomalainen linguistinen termi, joka viittaa semanttiseen suhteeseen, jossa kaksi tai useampi sana ilmentää samaa tai erittäin lähellä olevaa merkitystä tietyssä kontekstissa. Sellaista tilannetta voidaan tarkastella synonymian sisällä; termi ei ole vakiintunut kattava käsite, vaan sitä käytetään pohdinnassa sanavalintojen merkityseroista.

Etimologia: Termi muodostuu suomen kielen sanoista syn- (yhteinen, saman) ja merkitys, plus -ssä – in the sense of. Se heijastelee pyrkimystä nimittää samaa merkitystä ilmentävä ilmaus jollakin lyhyellä sanalla.

Käyttö: Synmerkityksessä käsitetään, että sanojen merkitykset ovat kontekstisidonnaisia; esimerkiksi sanojen "auttaa" ja "avustaa" voidaan nähdä olevan synmerkityksessä silloin, kun keskustellaan auttamisesta yleisessä merkityksessä ilman eroa toiminnan kohteen tarkan luonteen mukaan. Alue voi esiintyä kielitestauksissa, sanakirja-artikkeleissa, sekä semanttisissa vertailuissa.

Erityispiirteet: Synmerkityksen tarkka rajaus on haastavaa, sillä sanan merkitys voi moninkertaistua eri kontexteissa; läheisyyden aste vaihtelee. Termi eroaa yleisestä sinonymiasta: synmerkityksessä painotetaan merkitysten yhteisolemusta kontekstissa, ei pelkästään sanaparien yleistä vastinetta.

Liittyvät käsitteet: synonyymi, semanttinen suhde, polysemia, kontekstuaalinen merkitys.

Lisätietoa: keskustelua synmerkityksestä voidaan löytää suomen kielen semantiikan ja lexikologian julkaisuissa, joissa käsitellään sanojen merkityselementtien täsmällisyyttä kontekstissa.