susceptibiliteetti

Susceptibiliteetti tarkoittaa alttiutta tai todennäköisyyttä saada tietty sairaus tai reagoida johonkin ärsykkeeseen. Se on ominaisuus, joka kuvaa yksilön haavoittuvuutta perinnöllisten sekä ympäristötekijöiden ja niiden vuorovaikutuksen kautta. Susceptibiliteetti on yleensä tilastollinen käsite: se kuvaa riskiä, ei määrää, että sairaus tarkalleen ilmenisi.

Perinnöllinen susceptibiliteetti voi johtua geneettisistä varianteista, HLA-tyypeistä sekä polygeenisistä riskipisteistä, jotka yhdessä vaikuttavat yksilön vastustuskykyyn tai alttiuteen. Ympäristötekijät—kuten rokotukset, elintavat, ravinto, altisteet ja aikaisemmat sairaudet—myös muokkaavat susceptibiliteetin tasoa. Immunologiset tilat, ikä ja sukupuoli sekä krooniset sairaudet voivat vahvistaa tai heikentää alttiutta.

Tutkimuksessa susceptibiliteettiarvioita tehdään genomitutkimusten, kliinisen historian ja ympäristötekijöiden analyysin sekä epidemiologisten mallien avulla. Tällaiset arvioinnit voivat tukea riskin luokittelua ja ohjata seulontoja sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten kohdennettuja rokotuksia tai varhaista tunnistamista.

On tärkeää muistaa, että susceptibiliteetti on epävarmuuteen perustuva ennuste: yksilöllisesti sairauden ilmaantuminen riippuu monista tekijöistä, eikä alttius yksin riitä ennustamaan lopullista lopputulosta. Käytännössä se korostaa tarvetta kohdentaa terveydenhuollon toimenpiteitä ryhmille tai yksilöille, joissa riski on suurin, sekä huomioida eettiset näkökulmat tietojen käytössä.