suolaveden

Suolaveden tarkoittama vesi, yleisimmin merivesi, on vesi, jonka suolapitoisuus on suurempi kuin makean veden. Maailman merissä keskimääräinen suolapitoisuus on noin 35 promillea (PSU), mikä vastaa noin 3,5 prosenttia massasta. Suolavesi sisältää pääasiassa natrium- ja kloridi-ioneja sekä pienempiä määriä magnesium-, sulfatti-, kalium- ja kalsium-ioneja. Näiden ionien kokonaisuus antaa vedelle sen kemiallisen koostumuksen sekä mahdollistaa merieläinten elämän ja erilaisten fysiikaalisten sekä kemiallisten prosessien toiminnan.

Alueellisesti suolaisuus vaihtelee. Avoimessa meressä se on melko vakaa, mutta rannikkoalueilla ja joen suistoissa se voi muuttua vuodenaikojen ja vesivarannon mukaan. Haihdunta lisää suolaisuutta kuumina ja kuivina aikoina, kun taas makean veden virtaaminen vähentää sitä. Monet merieläimet ja kasvillisuus ovat sopeutuneet vaihteluihin ja säätelevät solunsisäistä suolapitoisuuttaan sekä osmoottista tasapainoa.

Suolaveden merkitys ja käyttö on moninainen. Se vaikuttaa meriekosysteemeihin sekä laivaliikenteeseen ja kalastukseen. Desalinaatio eli suolanpoisto mahdollistaa makean veden tuottamisen suolaisista lähteistä. Suolaveden tutkimus edistää ymmärrystä merien ilmasto- ja vesivarannosta sekä auttaa hallitsemaan vesihuoltoa muuttuvissa olosuhteissa.