suolatasapainohäiriöissä

Suolatasapainohäiriöt viittaavat tilaan, jossa kehon elektrolyyttitasapaino, erityisesti natriumin ja kaliumin pitoisuudet veressä, ovat epänormaalit. Nämä elektrolyytit ovat elintärkeitä monille kehon toiminnoille, kuten hermo- ja lihassolujen sähköiselle toiminnalle, nesteen tasapainolle ja verenpaineen säätelylle.

Yleisimpiä suolatasapainohäiriöitä ovat hyponatremia (matala veren natriumpitoisuus) ja hypernatremia (korkea veren natriumpitoisuus), sekä hypokalemia (matala veren kaliumpitoisuus) ja hyperkalemia (korkea veren kaliumpitoisuus). Hyponatremia voi johtua liiallisesta veden juomisesta, tietyistä lääkkeistä tai sairauksista, jotka vaikuttavat munuaisten toimintaan. Sen oireita voivat olla päänsärky, pahoinvointi, sekavuus ja jopa kouristukset. Hypernatremia on yleensä seurausta nestehukasta tai liiallisesta natriumin saannista, ja sen oireita ovat jano, kuiva suu, väsymys ja lihaskrampit.

Hypokalemia voi johtua lääkkeistä (erityisesti diureeteista), ripulista tai oksentelusta. Oireita ovat lihasheikkous, väsymys ja sydämen rytmihäiriöt. Hyperkalemia liittyy usein munuaisten vajaatoimintaan, tietyntyyppisiin lääkkeisiin tai Addisonin tautiin. Sen vakavimmat oireet ilmenevät sydämessä, kuten rytmihäiriöinä ja sydänpysähdyksenä.

Suolatasapainohäiriöiden diagnosointi perustuu oireiden lisäksi veren elektrolyyttipitoisuuksien mittaamiseen laboratoriotutkimuksissa. Hoito riippuu häiriön tyypistä ja vakavuudesta, ja se voi sisältää nesteen annostelun, elektrolyyttien korvaamisen tai syyn hoitamisen. Säännöllinen seuranta on tärkeää potilailla, joilla on toistuvia tai kroonisia suolatasapainohäiriöitä.