sulfaattia

Sulfaatti (SO4^2−) on polyatominen anioni, joka muodostaa monia sulfaatteja eli suoloja eri kationien kanssa. Se on happamuutta isännöivä osa rikkihapon hapetus- ja neutralointiprosessien sekä mineraalien hajotuksen tuloksena. Sulfaatti on yleinen sekä luonnossa että teollisuudessa.

Luontainen esiintyminen ja rakenne: Sulfaatteja tavataan monissa mineraaleissa, kuten kipsissä (CaSO4·2H2O), anhydriitissa (CaSO4), bariumsulfaatissa (BaSO4) ja celestiinissa (SrSO4). Merivesi ja maaperä sisältävät runsaasti sulfaatteja, ja niitä löytyy myös eläin- ja kasvipopulaatioiden aineenvaihdunnasta. Biologisesti sulfaatti on tärkeä rajoittava raaka-aine proteiinien ja muiden molekyylien sulfidointiprosesseissa.

Teollinen tuotanto ja muodot: Sulfaatteja syntyy esimerkiksi rikkihapon neutraloinnista emäksillä kuten natrium- tai kalsiumsulfaattina. Yleisiä sulfaatteja ovat natriumsulfaatti (Na2SO4), kalsiumsulfaatti (CaSO4), magnesiumsulfaatti (MgSO4) ja bariumsulfaatti (BaSO4). Sulfaatteja käytetään laajasti rakennusteollisuudessa (kipsi), kemianteollisuudessa ja laboratorioissa; lääketieteessä bariumsulfaatteja käytetään radiologisina kontrastiaineina.

Käyttö ja ympäristö: Kipsi (CaSO4·2H2O) ja muut sulfaatit ovat keskeisiä rakennusmateriaaleja ja jätteen käsittelyyn liittyviä lisäaineita. Sulfaatteja vapautuu ympäristöön sekä luonnollisesta hapetus- ja eroosioprosessista että fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvista rikkidioksidin hapettumisista. Korkeat sulfaattiluvut juomavicissä voivat aiheuttaa laksatiivisen vaikutuksen joillekin ihmisille, ja turvallisuus- sekä ympäristöstandardit rajaavat pitoisuuksia eri alueilla.