sukupuolitauti

Sukupuolitauti on infektio, joka tarttuu ensisijaisesti seksuaalisen kontaktin kautta, kuten emätin-, anaali- tai suuseksin yhteydessä. Osa tartunnoista voi siirtyä myös synnytyksen aikana äidiltä lapselle tai veren välityksellä. Termi kattaa bakteeri-, virus-, protozoa- ja harvemmin loistartunnat, jotka voivat vaikuttaa sukuelimiin, virtsateihin tai yleiseen terveyteen.

Yleisimmät etiologiset ryhmät ja esimerkit: Bakteeriset sukupuolitautiaineet mukaan lukien Chlamydia trachomatis, Neisseria gonorrhoeae ja Treponema pallidum (syfilis). Virusperäisiä infektioita ovat HIV, herpes simplex -virus (HSV), ihmisen papilloomavirus (HPV) ja hepatiitti B. Protozoaetenä Trichomonas vaginalis on toinen yleinen löydös.

Oireet ja seulonta: Monet sukupuolitautien infektioista ovat oireettomia, etenkin alkuvaiheessa. Oireita voi olla epänormaalit eritteet, kirvely virtsatessa, sukuelinten haavaumat tai kutina sekä joskus kipu yhdynnässä. Koska oireet voivat olla epäspesifisiä, säännöllinen seulonta on tärkeää erityisesti uusien tai useiden kumppanien kanssa, raskaana olevilla ja riskiryhmillä.

Diagnostiikka ja hoito: Diagnostika perustuu kohdennettuun testaukseen. NAAT-testi Chlamydian ja gonokokkien varalta, verikokeet HIV:n, syfiliksen ja hepatiitin seulontaan sekä HPV-testaus kohdunkaulan syövän seulonnan yhteydessä. Bakteeriset infektiot hoidetaan antibiooteilla; virusten kanssa hoito on antiviraalista tai elinikäinen joissain tapauksissa (esim. HIV). HPV- ja hepatiitti B -rokotukset tarjoavat suojan, HPV-rokotus suositellaan nuorille.

Ehkäisy ja yleinen terveys: Jatkuva ehkäisy, kuten kondomit käytössä säännöllisesti, rokotukset (HPV, hepatiitti B), säännöllinen seulonta riskiryhmille sekä avoin kumppanitiedonvaihto ja tartunnan saaneiden hoito ovat keskeisiä. Sukupuolitautien ehkäisy ja hoito ovat tärkeä osa kansanterveyttä; Suomessa seksuaaliterveys- ja ehkäisypalvelut ovat julkisessa terveydenhuollossa saatavilla.