submaximaalisteja

Submaximaalisteja ovat harjoitus- ja rasitustestit, joissa tutkittava työskentelee rasituksilla, jotka jäävät alle hänen maksimaalisen suorituksensa rajan. Näiden testien tavoitteena on arvioida aerobista kuntoa ja erityisesti ennustaa maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) ilman, että testin joutuu viemään maksimisuoritukseen asti.

Testit perustuvat kehittyneeseen suhdeeseen sydämen sykkeiden ja työkuorman välillä. Yleensä testi etenee toistuvin, hallituin vaihein tai ylläpidettävänä tasaisena rasituksena, jolloin sydämen syke etenee kohti ennustettua arvoa. VO2maxin estimaatti lasketaan usein sydämen sykkeen ja kuormituksen perusteella sekä/tai lineaarisen regressioanalyysin avulla. Testiä voidaan toteuttaa pyöräergometrillä, juoksumatolla tai kenttäolosuhteissa.

Tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat kliininen ja urheilullinen kuntotestaus, rasitusvasteen seuranta sekä harjoittelun suunnittelu ja seuranta. Testit tarjoavat nopean ja kustannustehokkaan tavan saada käsitystä henkilön kestävyyskunnosta sekä seurata muutoksia ajan mittaan.

Edut ja rajoitukset: submaximaalisteja ovat turvallisempia ja nopeampia kuin maksimaaliseen rasitukseen perustuvat testit, ja ne soveltuvat laajalle käyttäjäkunnalle sekä erilaisille terveyskunnille. Tulosten tarkkuuteen vaikuttavat kuitenkin tekijät kuten lääkitys (esimerkiksi beetasalpaajat), päivän kunto, uintisuus, kofeiini ja nesteytys. Tulokset ovat siten arvioita, eivät suoran VO2maxin mittauksia.

Lisäksi: etiäiset ja turvallisuus sekä aina yksilölliset sovellukset huomioidaan ohjauksessa. See also: VO2max, rasitusfysiologia, aerobinen kunto, submaximaalinen testaus.