stillviinit

Stillviinit ovat viinejä, joista hiilihappo ei muodostu eikä kuplia synny. Niitä valmistetaan fermentoimalla rypälemehusta alkoholia niin, että toinen käyminen ei aiheuta kuplien muodostumista. Stillviinejä tuotetaan valkoisista, punaisista sekä rosee-viineistä, ja ne voivat olla kuivia, puolikuivia tai makeita.

Valmistusprosessi etenee kuten tavallinen viininvalmistus: rypäleet puristetaan ja mehu käy alkoholiksi. Joillakin viineillä tapahtuu malolaktista käymistä, jolloin happamuus tasoittuu ja makuprofiili pehmenee. Viini saatetaan kypsyttää terästilassissa, tammitynnyreissä tai sekoittella eri alustoissa ennen pullotusta. Sokerin määrä päätetään käymisvaiheessa, mikä määrittää viinin lopullisen tyylin (kuiva, puolikuiva tai makea).

Tyypejä ja tyylejä on lukuisia. Valkoviineissä korostuvat trooppiset tai sitruksiset vivahteet sekä hapokkuus, punaviineissä tummat hedelmäaromit ja tanniinit, rosee-viineissä kevyempi rakenne. Yleisiä luokituksia ovat kuiva (dry), puolikuiva ja makea sekä eri rypäle-, maan- ja alueelliset tyylit. Maailmanlaajuiset tuotantomaita ovat esimerkiksi Ranska, Italia, Espanja, Yhdysvallat, Australia ja Chile; sekä useat muut alueet tuottavat laajan valikoiman stillviinejä.

Tarjoilu ja säilytys seuraa ikkunaa palvelevia suosituksia: valkoviinit tarjoillaan yleensä viileänä ja punaviinit hieman lämpimämpinä. Stillviinejä käytetään arkipäiväisessä ruokapöydässä laajasti, ja niiden valikoima kattaa monenlaisten makuparien huomioimisen.

Note: termi “stillviini” muistuttaa erotusta kuplivista kuohuviineistä, joita kutsutaan usein erikseen kuohuviineiksi.