stillviinejä

Stillviinejä ovat viinit, joissa ei ole hiilihappokuplia. Viinin valmistuksessa hiilidioksidi vapautuu pääasiassa ilmaan eikä jää nesteeseen, joten viini pysyy kuplimattomana. Stillviineillä on useita tyylejä: ne voivat olla valko- tai punaviinejä tai roseeviinejä. Niitä valmistetaan sekä nuorina että hieman ikääntyneinä, ja maku vaihtelee rypäleiden, maaperän ja kypsytysmenetelmien mukaan.

Valmistus ja tyylit: Stillviinien maku ja rakenne syntyvät rypälelajikkeen, alueen ja kypsytysmenetelmän vaikutuksesta. Valkoviineissä yleisiä lajikkeita ovat Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling; punaviineissä Pinot Noir, Merlot ja Tempranillo; roseeviineissä Grenache ja Sangiovese. Kypsytys tapahtuu usein terästankeissa tai tammitynnyreissä; tammi voi antaa viineille täyteläisyyttä ja mausteisia vivahteita. Stillviinejä voi olla kuivakoita, puolikuivia tai hieman makeita riippuen jäännössokerista. Lisäksi alueellinen ja rypäleperusteinen identiteetti näkyvät aromi- ja hapokkuusprofiileissa.

Maailmanlaajuinen tuotanto ja markkinat: Stillviinejä tuotetaan monilla suurilla viinialueilla, kuten Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Chilessä. Eri maiden ja alueiden viinit voivat siksi vaihdella tyyliltään: ruokapöytään sopivat raikkaat valkoviinit sekä hedelmäiset rosee-viinit, sekä rungikkaammat punaviinit.

Tarjoilu ja ruokayhteys: Stillviinit tarjoillaan yleisesti ruokien yhteydessä. Valkoviinit 8–12 °C, rosee 8–12 °C ja punaviinit 14–18 °C. Avattuna ne tulisi säilyttää viileässä ja valolta suojattuna; monet voivat säilyä useita vuosia riippuen lajikkeesta ja valmistustavasta, mutta useimmat nautitaan muutaman vuoden kuluessa.