kuohuviineistä

Kuohuviinit ovat viinejä, joissa hiilidioksidi on liuennut nesteeseen ja kuplat nousevat lasiin. Niitä syntyy valkoisista, rosee- ja harvoin punaviineistä, ja tyylit vaihtelevat kuivasta makeaan sekä nuorista aromikkaista kypsyneisiin.

Kaksi yleisintä tuotantomenetelmää ovat perinteinen menetelmä (Méthode traditionnelle) ja Charmat-menetelmä. Perinteisessä menetelmässä toinen käyminen tapahtuu pullossa, mikä antaa viinille monisyisen hapokkuuden ja usein kypsymisen leesa-ainesmin seurauksena. Sakka poistetaan (disgorgement) ja pulloon lisätään haluttu makeus (dosage), jolloin kuohuviinille määritellään makeusaste. Charmat-menetelmässä toinen käyminen tapahtuu suurissa teräksisissä tai betonisissa tankeissa, ja kuplat muodostuvat nopeasti. Tämä tuottaa raikkaamman, hedelmäisemmän viinin, joka soveltuu erityisesti aromaattisille rypäleille, kuten Proseccolle.

Tunnetuimmat kuohuviinityylit ja -alueet ovat Champagne (Ranska), Prosecco (Italia), Cava (Espanja) ja Sekt (Saksa/Austria). Lisäksi merkittäviä Suomessa ja muualla tuotettuja vaihtoehtoja ovat Franciacorta ( Italia) sekä Asti Spumante (Italia). Makeusasteet vaihtelevat brutista doux’iin; yleisimmät ovat brut ja extra brut, mutta demi-sec ja doux ovat myös käytössä.

Tarjoilu ja säilyvyys: optimaalinen tarjoilulämpötila on noin 6–8 °C. Kuohuviinit tarjoillaan usein lasin muodostaen ja ne sopivat aperitiiveiksi sekä kevyille aterioille, erityisesti merenantimille, kaloille ja vaaleille lihoille. Monet perinteisellä menetelmällä tehtävät kuohuviinit voivat hieman parantua kypsyessään parin vuoden ajan, kun taas nopeammin valmistetut viinit ovat parhaimmillaan nuorina.