sovittamisella

Sovittamisella tarkoitetaan prosessia, jossa erimieliset osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan tai korvaamaan vahingon neuvotteluin ja mahdollisesti sovittelijan avustuksella. Tavoitteena on löytää yhteisymmärrys ilman tai ennen oikeudellisen menettelyn päättymistä. Sovittaminen voi johtaa sitovaan sopimukseen eli sovintosopimukseen, jota voidaan tarvittaessa panna täytäntöön oikeudellisesti.

Sovittelua sovelletaan useilla elämän alueilla. Yleisimmin sitä käytetään rikos- ja riita-asioissa, joissa osapuolet voivat sopia vahingonkorvauksista, anteeksunnosta tai muista korjaavista toimenpiteistä. Siviilioikeudellisissa riita- ja velvoiteasioissa sekä perhe- ja työelämän riidoissa sovittelu tunnetaan yleisesti sovitteluna tai sovittelusta kehittyneenä ratkaisuna. Kanssakäyminen sovitteluun voi tapahtua osapuolien väliseksi neuvotteluksi, kolmannen osapuolen eli välikäden tai sovittelijan kautta.

Prosessi koostuu tyypillisesti neuvotteluista, tarjouksista, vaatimuksista ja mahdollisesta kolmannen osapuolen (esim. mediatorin) avustuksesta. Tuloksena voi olla kirjoitettu sovintosopimus, jossa osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovittuja ehtoja. Sovittaminen voi lieventää oikeudenkäynnin kustannuksia ja nopeuttaa asiaa sekä säilyttää osapuolien välisen suhteen, mutta se ei aina onnistu, ja jotkin riidat edellyttävät lopullista oikeudellista ratkaisua.

Sovittamisen menestystä voivat tukea luottamuksellisuus, aikataulutettu prosessi ja selkeät tavoitteet sekä oikeudellisesti sitovia ehtoja koskeva neuvonta.