sovelluskonteksti

Sovelluskonteksti on ohjelmistokehityksen käsite, joka tarkoittaa sovelluksen tai sen osan suoritusalustaa ja ympäröivää tilaa. Se määrittelee, mihin resursseihin ja palveluihin sovellus pääsee sekä miten se saa konfiguraation, käyttöoikeudet ja mahdolliset käyttäjä- tai järjestelmäistunnot.

Kontekstin tarkoituksena on tarjota riittävät tiedot ja palvelut liiketoimintalogiikalle eriyttämällä sitä ympäröivästä järjestelmäinfrasta. Tämä tukee riippuvuuksien hallintaa, resurssien hallintaa sekä turvallisuutta ja konfiguroitavuutta sovelluskehityksen eri kerroksissa. Eri alustoilla sovelluskonteksti koostuu usein erilaisista palveluista ja tiedoista, joita komponentit käyttävät.

Esimerkkejä sovelluskontekstin toteutuksista löytyy eri kehitysalustoilta. Androidin Context antaa pääsyn sovelluksen resursseihin, järjestelmäpalveluihin ja tietoihin, kuten asetuksiin; eroa voi olla sovelluksen kontekstin (ApplicationContext) ja toimintokontekstin (ActivityContext) välillä. Springin ApplicationContext toimii beanien elinkaaren ja riippuvuuksien hallinnan keskuksena. Web-sovelluksissa ServletContext toimii globaalina kontekstina, joka jakaa tietoja ja resursseja eri servletien välillä.

Hyödyntäminen vaatii oikeanlaista laajuutta ja erottelua, jotta konteksti ei tulisi liian monoliittiseksi ja vaikeasti testattavaksi. Virheellinen tai liian laaja kontekstin käyttö voi johtaa muistivuotoihin, suorituskykyongelmiin tai heikentyneeseen testattavuuteen. Lisävaroituksena, kontekstin turvallisuus ja pääsyoikeudet tulisi määritellä huolellisesti.