sopimuskäytäntö

Sopimuskäytäntö kuvaa organisaation tai toimialan vakiintuneita menettelytapoja sopimusten laatimisessa, neuvottelussa ja hallinnassa. Se syntyy sekä yrityksen sisäisistä ohjeista että alan käytännöistä, ja se ohjaa mm. miten sopimuksia laaditaan, mitkä tahot osallistuvat neuvotteluihin ja miten sopimussuhteita seurataan.

Keskeisiä komponentteja ovat mallit- ja standardiehdotukset, neuvottelu- ja hyväksyntäprosessit, allekirjoitusvaltuudet sekä sopimusten hallinta ja dokumentointi. Lisäksi huomioidaan muutokset, lisäykset, irtisanomismenettelyt sekä mahdolliset riitojenratkaisumenettelyt ja sovellettavan lain määrittely.

Sopimuskäytäntöjä sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Julkiset hankinnat voivat nojautua erityisiin ohjeisiin ja direktiiveihin, kun taas yksityinen sektori hyödyntää usein yrityskohtaisia kauppatapoja ja toimialakohtaisia malleja, kuten teknologi- tai rakennusalalla.

Vaikutukset. Sopimuskäytännöt voivat lisätä tehokkuutta, laatua ja yhdenmukaisuutta, parantaa riskien hallintaa sekä helpottaa sopimusten valvontaa. Haasteina voivat olla jäykkyys, päivityksen tarve sekä se, että käytännöt eivät saisi syrjäyttää noudattamista lainsäädännölle. Säännöllinen tarkistaminen on suositeltavaa.