solunsisäisiä

Solunsisäisiä (solunsisäinen) viittaa kaikkiin rakenteisiin, tiloihin ja tapahtumiin, jotka tapahtuvat solun sisällä. Tämä käsite erottaa solunsisäiset prosessit solun ulkopuolella tapahtuvista tapahtumista ja aineista, kuten soluliterallisesta ympäristöstä ja kudosten välisistä nesteistä.

Solunsisäiset tilat kattavat soluelimet sekä solulimakalvoston sekä sen kalvostoihin liittyvät rakenteet. Keskeisiä osia ovat tumakotelo ja tumassa sijaitseva DNA sekä RNA-tuotanto, mitokondriot energian tuotannossa, ribosomit proteiinien synteesissä, endoplasmakalvosto sekä Golgi-laite proteiinien muokkauksessa ja lajittelussa, lysosomit sekä peroksisomit hajottamistehtävien hoitamisessa, sekä endosomit ja vesikkelit solujen sisäisessä logistiikassa. Solunsisäiset tapahtumat kattavat sekä aineenvaihdunnan että kasvun ja erilaistumisen säätelevät prosessit.

Solunsisäiset toiminnot sisältävät proteiinien ja lipidien synteesin, energian tuotannon sekä monimutkaiset signaalinkierrot, joilla solu reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Tärkeitä ovat myös solunsisäinen kuljetus ja jakelu, vesikkelien ja mikrotubulusten avulla tapahtuva materiaalin siirtäminen sekä ionien (esimerkiksi Ca2+, Na+, K+) ja pH:n säätely, jotka mahdollistavat homeostasian ylläpidon.

Terveyden ja sairauksien näkökulmasta solunsisäiset häiriöt voivat ilmetä mitochondrialisina sairauksina, lysosomaalisina määrityksinä tai virusten ja muiden mikro-organismien käyttämien sisäisten reittejä hyödyntävänä infektiona. Tutkimuksessa solunsisäisiä mekanismeja kartoitetaan muun muassa mikroskopian, soluprosessien ja genomiterapian menetelmin.