Solunsisäiset

Solunsisäiset tarkoittaa ilmiötä tai olentoja, jotka elävät ja monistuvat solun sisällä. Termiä käytetään biologiassa ja mikrobiologiassa viittaamaan sekä viruksiin että bakteereihin, alkueläimiin ja joihinkin muihin mikrobien ryhmiin, jotka tarvitsevat isäntäsolua selviytyäkseen. Solunsisäisyys voi olla pakollista (obligaatit solunsisäiset) tai valinnaista (fakultatiivisista solunsisäisiä), eli ne voivat olla sekä solun sisällä että ulkona.

Esimerkkejä solunsisäisistä patogeeneistä ovat virukset, jotka replikoituvat isäntäsolun sisällä. Lisäksi on obligaatteja bakteereja kuten Chlamydia trachomatis ja Rickettsia-suvut sekä alkueläimiä kuten Plasmodium falciparum (malaria) ja Toxoplasma gondii, jotka elävät ja lisääntyvät isäntäsoluja hyödyntäen. Yleisimmät bakteerit kuten Listeria monocytogenes voivat olla sekä solunsisäisiä että ulkonaolevia riippuen tilanteesta, eli ne ovat fakultatiivisia solunsisäisiä.

Solunsisäisten mikrobien vuorovaikutukset isäntäsolun kanssa ovat keskeisiä taudin kehittymisessä. Ne voivat vaikuttaa solujen toimintaan, aiheuttaa solukuolemia tai muuttaa solujen viestintää sekä immuunivastetta. Joissakin tapauksissa mikrobien piiloituminen solunsisäisesti auttaa niitä välttämään immuunijärjestelmän havaitsemisen.

Diagnostiikka ja hoito solunsisäisten taudinaiheuttajien tapauksessa vaativat menetelmiä, jotka voivat havaita mikrobin genomia tai vasteita isäntäsolulla. Tutkimuksessa käytetään esimerkiksi PCR-tekniikoita sekä molekyylibiologisia ja immunologisia menetelmiä. Hoitoon kuuluu yleensä lääkkeitä, jotka pystyvät tunkeutumaan soluihin ja tehokkaasti torjumaan infektiota joko antiviraaleina tai bakteerilääkkeinä, osa näistä lääkkeistä vaatii pidemmän hoitoajan vastustuskyvyn minimoimiseksi.