siviileihin

Siviilit ovat henkilöt, jotka eivät kuulu aseistettuun joukkoon tai turvallisuuspalveluihin. Käytännössä siviilejä ovat yleisö ja koko tavallinen kansalaisyhteiskunta sekä siviilissä työskentelevät ihmiset, jotka eivät ole osallisina taistelutoimiin. Ero sotilaista ja siviileistä on keskeinen sekä kansainvälisessä oikeudessa että arkikielessä.

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan siviilit on suojattava suoran hyökkäyksen ja siviileihin kohdistuvan väkivallan edessä. Taistelutoimet on suunnattava taistelijoihin ja sotilaallisesti olevan käytettävissä olevaan kohteeseen, ei siviileihin. Distinktion (erottelu) ja suhteellisuusperiaatteet ohjaavat sotilaallisia toimia; siviilivauriot pyritään minimoimaan, ja siviilirakenteita, kuten sairaaloita ja koulut, suojellaan. Poikkeuksellisesti siviilimääräykset koskevat myös humanitaarisen avun pääsyä ja pakolaisten suojelua konfliktin aikana.

Siviileihin liittyvät kysymykset voivat ilmetä sekä konfliktin että rauhan aikan. Konfliktin aikana siviilit ovat alttiita uhille, kuten hyökkäyksiltä, väkivallalta tai pakkotoimilta, ja heidän turvallisuudestaan sekä kotinsa, elinkeinonsa ja infrastruktuurinsa suojelusta pyritään huolehtimaan. Rauhan aikana siviilit muodostavat väestön, jolla on oikeus elämään, terveyteen ja turvallisuuteen sekä pääsyyn peruspalveluihin.

Siviilien käsitteisiin voi viitata esimerkiksi saksan- ja suomenkielisessä kirjallisuudessa käyttämällä termiä siviilit, mutta suomen kielessä taivutusmuodot kuten siviileihin voivat esiintyä kirjakielessä tai tekstuaalisissa yhteyksissä. Lisätietoa saa aiheisiin liittyviltä sivustoilta kuten kansainvälisestä oikeudesta ja humanitaarisesta avusta.