sisäympäristön

Sisäympäristö tai sisätilojen ympäristö tarkoittaa rakennusten sisätilojen olosuhteita, kuten ilmanlaatua, lämpötilaa ja kosteutta, valaistusta, melua sekä ergonomisia ja tilallisia tekijöitä. Hyvin hoidettu sisäympäristö tukee terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä asukkaiden että työntekijöiden viihtyvyyttä ja suorituskykyä.

Keskeisiä tekijöitä ovat ilmanvaihto ja ilmankierto, sisäilman epäpuhtaudet (kuten pienhiukkaset ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet), radon, kosteus sekä homekasvun mahdollisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus, valaistus sekä akustiikka. Myös rakennusmateriaalit, pintojen puhtaus ja ilmanlaadun hallinta vaikuttavat. Ulkoilmasta tulevat epäpuhtaudet voivat päätyä tiloihin ilman asianmukaista ilmanvaihtoa, suodattimia ja tiivistystä.

Terveysvaikutukset voivat vaihdella lievistä oireista hengitys- ja silmäoireisiin sekä astmaan ja allergioihin. Myös kognitiivinen suorituskyky ja yleinen viihtyvyys voivat heikentyä, jos ilmanlaatu, valaistus tai melu ovat epätoivottuja. Kosteusvauriot ja homekasvu voivat pahentaa hengitystiesairauksia sekä aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.

Parantaminen ja hallinta perustuvat suunnitteluun, rakennusten ilmanvaihdon tehokkaaseen toteutukseen sekä kosteuden hallintaan, puhtaisiin rakennusmateriaaleihin ja säännölliseen huoltoon. Lisäksi on tärkeää seurata ilmanlaatua (esimerkiksi CO2, PM2.5, VOC), radonia ja tilojen valaistusta sekä melua. Yleiset suositukset voivat poiketa maakohtaisesti, mutta WHO:n ohjeistukset ja paikalliset rakennus- ja terveysk 설정nohjeet ovat yleisesti käytössä. Sisäympäristön huomioiminen on oleellinen osa rakennusten suunnittelua, ylläpitoa ja terveyden edistämistä.