hengitystiesairauksia

Hengitystiesairauksia on laaja termi, joka kattaa sairaudet, jotka vaikuttavat hengitysjärjestelmän eri osiin. Ne voivat koskea ylähengitystietä, kuten nenää, nielua ja kurkunpäätä, sekä alahengitystietä, kuten keuhkoputkia ja keuhkoja. Hengitystiesairaudet vaihtelevat akuuteista infektioista kroonisiin, pitkäaikaisiin tiloihin ja voivat vaikuttaa sekä lapsiin että aikuisiin.

Syy ja riskitekijät ovat moninaiset. Tavallisimpia ovat virukset ja bakteerit, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioita kuten nuha, kurkkukipu ja keuhkoputkentulehdus. Ympäristötekijät, kuten tupakointi, ilmansaasteet ja työperäiset epäpuhtaudet, sekä yksilön perinnölliset tekijät voivat altistaa hengitystiesairauksille. Allergiat ja esinnekkeisiin reagoivat tulehdukselliset tilat voivat liittyä sekä ylähengitykseen että alempiin ilmatiehyihin.

Oireet riippuvat sairauden tyypistä. Akuuteissa infektioissa esiintyvät usein nenäoireet, yskä, kurkkukipu ja kuume. Astmassa ja COPD:ssa tyypillisiä ovat yskä, hengenahdistus ja hengitysäänet, kuten vinkuminen. Keuhkokuumeessa ilmenee kuume, rintakipu ja märkäys yskässä. Diagnoosi perustuu oireisiin, haastatteluun, keuhkojen tutkimukseen sekä tarvittaessa spirometriaan, röntgenkuviin tai laboratoriokokeisiin.

Hoito määräytyy sairauden mukaan. Infektioissa hoito voi sisältää lepoa, nesteytystä sekä oireenmukaista tukea; bakteerivelkkoihin voidaan käyttää antibiootteja. Astman ja COPD:n hoidossa korostuvat ei-kirurgiset keinot, kuten säännöllinen keuhkojen toimintaa parantava lääkitys (bronkodilataattorit, inhaled kortikosteroidit) sekä lääkärin ohjeiden mukaan tapahtuva pitkäaikainen hoito. Ennaltaehkäisyönä määrätään rokotuksia sekä ympäristön, tupakoinnin ja allergioiden hallintaa.

Erittäin yleisiä ovat hengitystiesairaudet, ja ne voivat olla sekä lieviä että vakavia. Oikea hoito ja seuranta parantavat ennustetta, mutta joidenkin sairauksien kanssa vaaditaan pitkäaikaista hoitoa ja elintapamuutoksia.