sisämarkkinoita

Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin talousalue, jossa tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on toteutettu sillä tavoin, että rajat ylittäviä esteitä pyritään poistamaan ja kilpailu sekä kuluttajien valinnanvapaus lisääntyvät. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, kilpailukykyinen ja innovatiivinen markkina-alue, jossa yritykset voivat toimia koko unionin alueella ja kuluttajat hyödyntävät laajan tarjonnan sekä esimerkiksi korkeatasoiset palvelut.

Keskeiset vapaudet ovat neljä: tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuminen. Näiden vapauksien turvaamiseksi EU-lainsäädäntö harmonisoi tai helpottaa kansallisten säännösten sovittamista yhteen, luo yhteisiä standardeja ja helpottaa tuotteen tai palvelun tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. The täyden palvelun ja kilpailun edistämiseksi sovelletaan kilpailupolitiikkaa, yhteisiä sääntöjä julkisesta hankinnasta sekä kuluttajansuojan, verotuksen ja liiketoiminnan esteiden purkumisen lainsäädäntöä.

Historia ja kehitys: Sisämarkkinoiden rakentaminen alkoi 1980-luvulla, ja tarkoituksena oli saavuttaa todellinen sisämarkkina vuoden 1993 mennessä myös yksityiskohtaisella lainsäädännöllä. Tavoitetta on vahvistettu jatkuvasti; 2010-luvulla on keskitytty erityisesti digitaalisen sisämarkkinan luomiseen sekä palveluiden ja verkon kautta tapahtuvan kaupankäynnin sujuvoittamiseen. Nykyisin sisämarkkinoita päivitetään muun muassa digitalisaation, palvelujen liiketoiminnan ja verotuksen kehittämisen kautta, jotta markkinat pysyvät avoimina ja kilpailukykyisinä sekä kansalaisille että yrityksille.