sepelvaltiotauti

Seppelvaltimotauti on yleinen sydän- ja verisuonitauti, jonka taustalla on sepelvaltimoiden ateroskleroosi. Ateroskleroosi kaventaa tai tukkii sepelvaltimot, mikä heikentää verenkiertoa sydänlihakseen erityisesti rasituksessa. Taudin oireina voivat olla rasitukseen liittyvä rintakipu (angina pectoris) sekä hengenahdistus. Vakavimmissa tilanteissa sepelvaltimotauti voi aiheuttaa sydäninfarktin, ja pitkälle edettynä se voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai rytmihäiriöihin.

Riskitekijät ovat sekä perinnöllisiä että elämäntapaan liittyviä: ikä, miehinen sukupuoli sekä lähisukulaisen varhainen sydän- ja verisuonisairaus. Modifioitavat tekijät ovat tupakointi, kohonnut LDL-kolesteroli, matala HDL-kolesteroli, korkea verenpaine, diabetes, ylipaino sekä vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Myös stressi ja alkoholin runsas käyttö voivat lisätä riskiä.

Diagnosointi perustuu oireisiin, EKG-muutoksiin sekä rasitus- ja kuvantamistutkimuksiin. Tarvittaessa tehdään sepelvaltimoiden angiografia (koronarografia). Verinäytteet kartoittavat riskitekijöitä ja sydämen vaurioita.

Hoito koostuu elämäntapamuutoksista, lääkityksestä ja mahdollisesta revascularisaatiosta. Elämäntapamuutoksiin kuuluvat tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio. Lääkitykseen usein sisältyy antitromboottinen hoito (esim. aspiriini), kolesterolia alentavat statiinilääkkeet sekä verenpaineen ja sydämen toimintaa tukevat lääkkeet (ACE-estäjät/ARB, beetasalpaajat) sekä nitraatit angina-kivun hallintaan. Tarvittaessa suoritetaan pallolaajennus ja stentti (PCI) tai ohitusleikkaus (CABG).

Ennuste riippuu taudin laajuudesta, hoitomyönteisyydestä ja riskitekijöiden hallinnasta. Oikea hoito ja elämäntapamuutokset voivat vähentää tapahtumien riskiä ja parantaa elämänlaatua.