sepelvaltimoissa

Sepelvaltimot ovat verisuonistoon kuuluvia valtimoita, jotka toimittavat verta pernaan (spleen). Pääasiallinen valtimo on arteria splenica, joka saa alkunsa aortan coeliaca-haarasta. Arteria splenica kulkee pancreas-alueen yläreunan läheltä ja saapuu splenihilukseen. Siellä se jakautuu useisiin oksiin, muun muassa pankreata• kosttohaaroihin sekä lyhyisiin mahavaltimoihin ja vasempaan mahalaukiskoepivartoon (left gastroepiploic). Usein splenihiluksen alueella syntyy lisäksi ylä- ja ala-polariset oksat, jotka ruokkivat pernaa jakautuvasti.

Spervaltimot ylläpitävät pernan verifaajaa ja yhdessä pernan punaisen ja valkoisen pulpan kanssa ne auttavat elimistön immunologista ja verenkiertoon liittyvää puhdistustoimintaa. Perna osallistuu verisolujen kierrätykseen sekä mikrobispektrin torjuntaan ja verisolujen poikkeavuuksien suodatukseen.

Neuralinen ja imusuonitus sekä verenkiertö: Sepelvaltimot johtavat vereä pernaan, jonka verenkiertoa hoitaa splenica-valtimoiden vaste. Veri poistuu pernan kautta splenich venään, joka laskee porttilaskimoon. Lymfaticusdrainaatiota koordinoivat pernan lähellä sijaitsevat imusolmukkeet. Monimutkainen hermotus johtuu keliakinus- ja muista vuelaisista hermoprosesseista.

Kliininen merkitys: Sepelvaltimossa esiintyy aneurysmoja, erityisesti splenika-arteriassa, joiden repeytyminen voi olla hengenvaarallinen. Myös arterioli tromboosi tai vammojen aiheuttama vuoto voi johtaa pernan Infarktioon tai splenomegaliaan. Diagnoosi perustuu kuvantamistutkimuksiin, kuten CT- tai MR-angiografiaan sekä Doppler-ultraääniin. Hoito voi olla endovaskulaarinen embolisointi tai kirurginen käsittely, tilanteesta ja aneurysman koosta riippuen.