selonteoissa

Selonteoissa viittaa itsestä kerrottaviin selvityksiin tai tilannetta koskeviin itseanalyysiin. Tämä termi korostaa puhujan tai kirjoittajan omaa näkökulmaa ja motivaation selittämistä. Selonteot voivat ilmetä sekä kirjallisissa että puhutuissa teksteissä, ja niitä voidaan tarkastella sekä yksittäisinä tapauksina että ilmiönä laajemmin.

Käyttökontekstit ja tarkoitukset vaihtelevat. Poliittisessa, oikeudellisessa ja journalistisessa keskustelussa selonteot voivat toimia puolustuksina, todistuksina tai selityksenä tapahtuneille toimille. Kirjallisuudessa ja muistelmissa ne mahdollistavat intiimin, itseä tutkivan äänen sekä kronologisen tapahtumien kertomisen. Selonteoissa painotetaan usein henkilön omaa näkökulmaa, ja ne voivat sisältää syiden etsimistä, motiivien pohdintaa sekä vastuun käsittelyä.

Kielellisesti selonteot rakentuvat ensisijaisesti ensimmäisen persoonan ilmaisusta, usein kronologisesta rakenteesta ja syiden sekä motiivien selittämisestä. Tekstin sävy voi olla puolustuksellinen, anteeksipyyteinen, itsetutkiva tai pohdiskeleva. Direct- tai indirect speech -elementtejä käytetään toistuvasti, ja tapahtumat asetetaan luontevasti kuulijan tai lukijan ymmärrystä varten.

Kritiikki ja tutkimus huomioivat, miten selonteot vaikuttavat uskottavuuteen ja vastuukysymyksiin. Niissä tarkastellaan, miten omanarvontunto ja itsepresentaatio muokkaavat lukijan tai kuulijan käsitystä tapahtumista, sekä miten selonteot voivat siirtää tai vähentää syyllisyyttä. Selonteot tarjoavat arvokkaan näkökulman siihen, miten yksilöt rakentavat ja esittävät omia tarinoitaan eri yhteyksissä.