satellitteja

Satellitteja ovat taivaankappaleita, jotka kiertävät toista kappaletta. Ne voidaan jakaa luonnollisiin ja keinotekoisesti rakennettuihin satelliitteihin. Luonnolliset satelliitit ovat kuten Kuu, joka kiertää Maata, sekä muiden planeettojen kuut ja pienemmät kappaleet, jotka kiertävät niiden ympärillä. Keinotekoiset satelliitit ovat ihmisen rakentamia laitteita, jotka lähetetään avaruuteen ja asetetaan kiertoradalle.

Keinotekoiset satelliitit palvelevat laajasti erilaisia tarkoituksia. Viestintä- ja televisiolähetykset sekä radiosignaalien välittäminen, sää- ja ilmastodataman kerääminen, maapallon kuvasointi ja tarkkailu sekä tieteellinen tutkimus ovat yleisimpiä käyttötapoja. Navigaatiojärjestelmät kuten GPS, GLONASS ja Galileo riippuvat kiertoradalle asennetuista satelliiteista. Kehittyneet satelliittiverkostot mahdollistavat myös meteorologiset ennusteet sekä suorakulmaisen telekommunikaation maantieteellisesti haastavilla alueilla.

Kiertoradat ja teknologia ovat kehittyneet merkittävästi. Matalan Maan kiertoradan (LEO) satelliitit kiertävät noin 160–2 000 kilometrin korkeudella, keskikorkeuden kiertoradat (MEO) sijoittuvat noin 2 000–35 786 kilometriin, ja geostationaarinen kiertorata (GEO) sijaitsee noin 35 786 kilometrin korkeudessa, jolloin satelliitti pysyy pääpiirteissään paikallaan suhteessa Maahan. Modernit järjestelmät voivat olla suuria, kuten telekommunikaatioverkostojen satelliitit, tai pienempiä CubeSat-tyylisiä laitteita.

Avaruudessa ilmenee haasteita, kuten avaruusjäte ja elinkaaren lopettaminen. Satelliittien suunnittelussa kiinnitetään huomiota kestävyyteen, energiankäyttöön ja maankäyttöön liittyviin sääntöihin, jotta alueen turvallisuus ja kiertoradan käyttö jatkuvat tulevaisuudessa.