salasanaharkinnassa

Salasanaharkinnassa on termi, jota käytetään suomenkielisessä tietoturvakeskustelussa kuvaamaan prosessia, jossa organisaatiot ja yksilöt pohtivat ja päättävät, miten salasanoja suunnitellaan, hallinnoidaan ja suojataan. Se kattaa sekä tekniset ratkaisut että käytäntöihin liittyvät päätökset, kuten salasanapolitiikat, salasanan tallennuksen tavat, valitun muistamisen ja auttavat teknologiat.

Etymologisesti sana muodostuu sanoista salasana ja harkinta, ja -ssa-merkitys viittaa tilaan tai prosessiin. Termi on pääasiassa colloquial tai ammatillisessa keskustelussa käytetty kuvaus, ei vakiintunut tekninen määritelmä. Se viittaa erityisesti siihen, että salasanoihin liittyvät päätökset ovat usein kompromissieja käyttöystävällisyyden, turvallisuuden ja liiketoiminnan käytäntöjen välillä.

Käytännössä salasanaharkinnassa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: minkä pituisia ja minkälaisia salasanoja tulisi suosia, kuinka usein salasanoja tulisi uusia ja miten käytetään suojattuja tallennusmenetelmiä kuten salaus, suolanus ja muistipeltojen asettaminen. Puheissa korostuvat myös todennusmenetelmät kuten monivaiheinen tunnistaminen (MFA) ja mahdollisuus siirtyä salasanapohjaisista ratkaisuista kohti autentikointia ilman salasanaa, kuten turvallisia avaimia tai biometristä tunnistusta.

Salasanaharkinta on osa laajempaa tietoturvapolitiikkaa ja riskinhallintaa, ja siihen liittyvät keskustelut voivat vaikuttaa sekä organisaation turvallisuuteen että käyttäjäkokemukseen. Se liittyy läheisesti salasanahajautukseen, salasanapolitiikoihin, todennukseen ja käytäntöihin kuten salasanojen hallintaan.