rytmihäiriöiden

Rytmihäiriöt ovat sydämen sähköisen impulssin johtamisen tai rytmin säätelyn häiriöitä. Ne voivat ilmetä liian nopeana rytminä (tachykardia), liian alhaisena rytminä (bradykardia) tai epäsäännöllisenä rytminä, mikä voi aiheuttaa huimausta, pyörrystä tai pahimmillaan pahoinvointia ja sydämen toiminnan heikkenemistä.

Yleisimmät ryhmät ovat bradykardiset rytmihäiriöt, tachykardiset rytmihäiriöt ja johtumishäiriöt. Esimerkkeinä ovat eteisvärinä sekä kammioperäiset rytmihäiriöt. Rytmihäiriöt voivat ilmetä erillisinä tiloina tai sydänsairauksien, lääkeaineiden, elektrolyyttien epätasapainon tai kilpirauhas- ja hapenkulutuksen muutosten yhteydessä.

Syytekijöitä voivat olla sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti ja sydämen läppäongelmat, sydänlihaksen heikkous, elektrolyyttihäiriöt, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, tietyt lääkkeet sekä runsas alkoholin käyttö tai stressi. Ikä on merkittävä riskitekijä, ja jotkut rytmihäiriöt voivat periytyä.

Oireet vaihtelevat: jotkut eivät tunne mitään, toiset kokevat rinnassa sykettä, hengenahdistusta, huimausta, pyörrystä tai pyörtymistä. Erittäin harvinaisissa tapauksissa rytmihäiriöt voivat aiheuttaa äkillisen vakavan komplikaation, kuten sydäninfarktin kaltaisen tilanteen tai äkillisen sydämenpysähdyksen.

Diagnoosi perustuu tapahtumien tallentamiseen: elektrokardiogrammi (EKG) lyhyellä aikavälillä, pitkäaikainen Holter-seuranta tai tapahtumamittari sekä tarvittaessa liikuttavat tai elektrofyysiologinen tutkimus. Kuvantaminen ja rasituskokeet tukevat taustasairauksien kartoitusta.

Hoito räätälöidään yksilöllisesti. Perusperiaatteisiin kuuluu riskitekijöiden hoito, rytmin tai tahdin hallinta lääkkeillä (esim. beeta- tai kalsiumkanavien salpaajat, antiarytmisiä aineita) sekä tarvittaessa rytmin palautus sähköisesti. Lisäksi voivat olla hyödyllisiä katetriablatsio, tahdistin ja/tai implantoinnissa käytettävä defibrillaattori sekä antikoagulaatio, erityisesti eteisvärinän yhteydessä estämään aivoverenkiertohäiriöitä.

Ennuste riippuu rytmihäiriön tyypistä ja siitä, liittyykö siihen muita sydän- tai verisuonisairauksia. Säännöllinen seuranta ja yksilöllinen hoitosuunnitelma parantavat lopputulosta.