riskitilanteet

Riskitilanteet tarkoittavat tilanteita, joissa toiminnan lopputulos on epävarma ja jossa tapahtuvien seurausten suuruus voi poiketa odotetusta. Ne voivat kohdistua muun muassa terveyteen ja turvallisuuteen, talouteen, ympäristöön, maineeseen tai toiminnan luotettavuuteen. Riskitilanteet voivat muodostua sekä uhkista että mahdollisuuksista riippuen siitä, miten tilannetta hallitaan.

Riskien hallinta koostuu useista vaiheista: riskien tunnistamisesta, arvioinnista, priorisoinnista ja toteuttamisesta sekä seurannasta. Tunnistuksessa kerätään tietoa mahdollisista tapahtumista ja niiden vaikutuksista. Arvioinnissa määritellään todennäköisyys ja vaikutus, ja riskit luokitellaan riskitasojen mukaan, usein riskimatriisilla. Priorisoinnissa keskitytään korkean todennäköisyyden ja suuren vaikutuksen omaaviin riskeihin, joihin kohdistetaan toimenpiteitä.

Riskien hallinnassa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä sekä kansainvälisiä kehyksiä, kuten ISO 31000. Työkaluja ovat esimerkiksi riskilistat, FMEA-analyyttinen menetelmä, skenaariosuunnittelu, säännöllinen seuranta ja varautumissuunnitelmat. Dokumentointi ja viestintä ovat olennaisia, jotta sidosryhmät ymmärtävät riskien perusteet ja toiminnan priorisoinnin.

Käyttöalueita ovat työpaikat, projektinhallinta, IT-turvallisuus, rahoitus ja ympäristönhallinta. Riskitilanteet ovat dynaamisia ja niiden hallinta vaatii jatkuvaa seurantaa sekä oppimista organisaation toimintakäytäntöihin.