riskinlieventäviä

Riskinlieventäviä toimenpiteitä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään pienentämään tietyn riskin todennäköisyyttä tai vaikutuksia. Ne muodostavat riskienhallinnan keskeisen osa-alueen ja niitä sovelletaan sekä yksittäisissä projekteissa että laajasti organisaatiossa. Toimenpiteet valitaan riskinarvioinnin perusteella, ja ne dokumentoidaan riskinhallintasuunnitelmaan sekä riskirekisteriin.

Riskinlieventäviä toimenpiteitä voidaan luokitella monin tavoin. Tekniset tai suunnitteluun liittyvät ratkaisut voivat sisältää suojauksia, varmistuksia, redundanssia sekä järjestelmien arkkitehtuurin parantamista. Organisatoriset ja hallinnolliset toimet kattavat selkeät vastuut, koulutuksen, ohjeistukset, valvonnan sekä toiminnanohjauksen parantamisen. Taloudelliset keinot ja sopimusjärjestelyt, kuten vakuutukset, riskin siirtäminen kolmannen osapuolen vastuulle tai huolelliset hankintapäätökset, kuuluvat olennaisena osana riskin jakamiseen. Tiedon- ja tietoturvaan liittyvät toimet sekä hätätilanteisiin varautuminen ovat usein keskeisiä riskinlieventäviä keinoja erityisesti käytännön ja digitaalisen turvallisuuden konteksteissa.

Prosessi riskinlieventäviä toimenpiteitä valittaessa alkaa riskinarvioinnista, jossa kartoitetaan todennäköisyydet ja vaikutukset sekä prioriteetit. Valitut toimenpiteet sovitetaan kustannus– hyötyanalyysiin ja riskinhallintasuunnitelmaan, minkä jälkeen ne toteutetaan, dokumentoidaan ja seurantaa suoritetaan sekä jälkikäteen että säännöllisesti päivitetään.

Esimerkkejä toimialoista ovat rakentaminen, teollisuus, IT-turvallisuus ja terveydenhuolto. Kansainväliset standardit, kuten ISO 31000 riskienhallinta, ISO 31010 riskien arviointi sekä ISO 45001 työterveys- ja turvallisuusjohtaminen, ohjaavat käytäntöjä riskinlieventäville toimenpiteille. Rajoitukset ovat ilmeisiä: riskin ei välttämättä poisteta kokonaan, ja toimenpiteiden tehokkuus riippuu toteutuksesta, ylläpidosta sekä muuttuvista olosuhteista.