rinnealueisiin

Rinnealueisiin on maankäytön ja geoinformatiikan yhteydessä käytettävä termi, jolla tarkoitetaan alueita, joissa maaston kaltevuus, maaperän ominaisuudet ja vedenhallinta vaikuttavat rakentamiseen, kunnossapitoon ja ympäristönsuojeluun. Nämä alueet sijaitsevat usein jyrkissä maastoissa, kukkuloilla tai muulla tavalla teknisiltä ja ympäristöllisesti vaativilla rinnekohdilla, ja niiden ominaisuudet ohjaavat rakennuslainsäädäntöä sekä suunnitteluprosesseja.

Geotekniset ja ympäristötekijät ovat rinnealueiden keskeisiä huomioita. Kaltevuus ja maaperän stabiilisuus vaikuttavat syrjäytysten, sortumien sekä eroosion riskeihin, sekä siihen, miten sade- ja sulamisvesi on johdettava ja hallittava. Mikäli rinnealueilla on kyse esimerkiksi vesistö- ja routa- sekä lumen aiheuttamista ilmiöistä, suunnittelussa korostuvat vedenpoisto, kuivatukset ja kasvillisuuden suojeleminen. Tämä vaikuttaa sekä rakennusratkaisuihin että maa- ja metsätalouden toimenpiteisiin.

Suunnittelussa ja sääntelyssä rinnealueisiin liittyy usein erityisiä rajoituksia ja velvoitteita. Rakennusoikeutta voidaan rajoittaa, ja hankkeisiin vaaditaan geoteknisen selvityksen lisäksi rinteen stabilointi-, valumavedenhallinta- sekä kasvillisuuden säilyttämistoimenpiteitä. Tavoitteena on sekä rakennetun ympäristön turvallisuus että luonnonrikkauden ja vesitalouden säilyttäminen.

Kartoitus ja hallinta tapahtuvat usein osana kunnallis- tai kaupunkikaavoitusta. Rinneyalueet merkitään GIS-tiedoissa ja rakennus- sekä osayleiskaavojen yhteydessä, ja niitä käytetään riskinarvioissa sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa.