reumasairauksien

Reumasairauksien kirjo kattaa sairauksia, jotka vaikuttavat niveliin, lihaksiin, sidekudokseen sekä joskus sisäelimiin. Niille on ominaista kipu, jäykkyys ja toiminnan rajoittuminen, ja ne voivat ilmetä sekä akuutisti että pitkittyneesti. Sairaudet voidaan jakaa inflammaatio- ja ei-inflammatorisiin sekä paikallisiin ja systeemisiin muotoihin.

Esimerkkejä ovat tulehdukselliset nivelsairaudet, kuten reumatoidinen artriitti, psoriasiartriitti ja ankylosoiva spondylitis, sekä systeemiset sairaudet kuten lupus, sklerodermi ja kihti; sekä ei-tulehdukselliset ja rappeuttavat tilat kuten nivelrikko ja fibromyalgia.

Oireet voivat olla moninaisia: pitkäkestoinen nivelkipu, jäykkyys aamuisin, turvotus, väsymys sekä yleiskunnon heikkeneminen joillakin tulehduksellisilla reumasairauksilla. Oireiden kirjo ja vakavuus vaihtelevat sairauden mukaan.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon yhdistettynä verikokeisiin ja kuvantamiseen. Tutkimuksissa voidaan käyttää tulehdusmerkkiaineita (ESR/CRP), autoantibodit (esim. RF, anti-CCP, ANA) sekä kuvantamista kuten röntgen, ultraääni ja MRI.

Hoito on usein pitkäjänteistä ja kohdistuu kivun, tulehduksen ja nivelten toimintakyvyn hallintaan. Lääkkeet voivat sisältää NSAID- ja kipulääkkeitä sekä DMARD- ja biologisia hoitoja; joissain tilanteissa käytetään kortikosteroideja. Ei-farmakologinen hoito koostuu liikunnasta, fysioterapiasta, työn tai arjen sopeuttamisesta, painonhallinnasta sekä tupakoinnin lopettamisesta. Potilaan omahoito ja säännöllinen seuranta ovat olennaisia.

Prognosis vaihtelee: joillakin reumasairauksilla on hyvä hallinta, toisilla ne voivat aiheuttaa pitkäaikaista toimintakyvyn heikkenemistä. Varhainen diagnoosi ja yksilöllinen hoitoparannusennusteita monilla sairauksilla. Tutkimus tähtää yhä parempiin biologisiin hoitoihin ja yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin.