ravinnonvalvonta

Ravinnonvalvonta on väestön ravitsemustilan ja ruokavalion muutosten systemaattista valvontaa. Sen tarkoituksena on kerätä, analysoida ja tulkita tietoa ravitsemukseen liittyvistä ilmiöistä sekä tuottaa näyttöä politiikan ja toimien suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Ravinnonvalvonta kattaa sekä ruokavalion koostumuksen ja ravitsemukselliset biomarkkerit että terveysvaikutukset ja väestöjen sosioekonomiset taustatekijät.

Kattavuus ja aineistot vaihtelevat maittain, mutta tyypillisesti mukaan otetaan ruokavalion kulutustiedot, ravintoaineiden saannin estimoinnit, antropometristiset mittaukset (korkeus, paino, BMI), sekä ravitsemukseen liittyvät terveysindikaattorit kuten raudanpuuteanemia, piiloon jäävät mikroravinteet, liikalihavuus ja kivuliaat sairaudet. Myös ruokatuotteiden tarjonta ja ruokavalioiden välinen erittely sekä väestön tilastot voivat muodostaa osan valvontaa. Aineiston keruussa hyödynnetään kansallisia ravitsemus- ja terveystutkimuksia, rekistereitä sekä tarvittaessa biomarkkereita.

Valvonnan tavoitteena on havaita ravitsemuksen ongelmia, seurata kehitystä aikojen saatossa ja tukea toimenpiteitä kuten ravitsemussuositusten toimeenpanoa, fortifikaatiopolitiikkaa, koulu- ja neuvolaruokailua sekä terveellisen ruokavalion terveysviestintää. Kansallinen ravinnonvalvonta tehdään usein kansallisen terveysviranomaisen, kuten THL:n, koordinoimana yhteistyössä ministeriöiden, tilastokeskuksen, yliopistojen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Ravinnonvalvonnan haasteita ovat tiedon edustavuus, ajantasaisuus, yhdenmukaisuus sekä yksityisyyden suoja. Silti se muodostaa keskeisen perustan ruokavalion ja nesteen ravitsemuksen tavoitteiden saavuttamiselle ja väestön hyvinvoinnin edistämiselle.