ravinnekuormituksen
Ravinnekuormitus tarkoittaa vesistöihin kertyvien ravinteiden, erityisesti typen (N) ja fosforin (P), lisäystä. Lähteitä ovat maatalous, haja-asutusalueet sekä teollisuus ja liikenne sekä ilmasto- ja sadevesistä aiheutuvat prosessit. Ravinteet kulkeutuvat sade- ja pintavalunnan sekä jokien ja purojen välityksellä vesistöihin, missä ne voivat kiihdyttää rehevöitymistä sekä heikentää veden laatua ja vesiekosysteemien toimintaa.
Hajakuormitus (diffuse) sekä pistekuormitus kattavat suurimman osan ravinnekuormituksesta. Hajakuormitusta syntyy maatalouden lannoituksesta, karjanhoidosta, peltojen eroosiosta sekä
Seurauksia ovat rehevöityminen, leväkukinnat ja hapenkulun lisääntyminen vesistöjen pohjakerrostumissa. Näin vesien elinympäristö heikkenee, kalakannat voivat vähentyä
Vesistöjen tilaa seurataan mittaamalla muun muassa kokonaisfosforin (TP) ja kokonaistypen (TN) pitoisuuksia sekä muita vedenlaatuindikaattoreita. EU:n
Toimenpiteisiin kuuluvat hallittu ravinnekiertojen hallinta maataloudessa (optimoitu lannoitus, maan suojaviljely), suojakaistat ja viljelykiertojen parantaminen, sade- ja