ratainfrastruktuurin

Ratainfrastruktuuri tarkoittaa junaliikennettä varten rakennettujen kiinteiden rakenteiden kokonaisuutta. Siihen kuuluvat radat ja niihin liittyvät rakenteet kuten asemat, sillat ja tunnelit, sähköistys sekä sähköntuotto- ja signaalointijärjestelmät. Infrastruktuuriin sisältyy myös raidevarikot, huoltoasemat sekä muu liikennöintiin liittyvä tukiverkosto.

Sen tehtävä on tarjota turvallinen, luotettava ja tehokas junaliikenne. Se määrittää kapasiteetin ja luvan käyttää raideinfrastruktuuria sekä mahdollistaa sekä matkustaja- että tavaraliikenteen. Kehittyneet signaali- ja ohjausjärjestelmät sekä sähköistys ja niiden kunnossapito ovat olennaisia toiminnan varmistamiseksi. Yhteentoimivuus EU-tason vaatimusten mukaan on välttämätöntä rajatylittävässä liikenteessä.

Omistus ja hallinto vaihtelevat maittain. Suomessa vastuu infran ylläpidosta ja kehittämisestä kuuluu Väylävirastolle, joka vastaa julkisen rautatieverkon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kapasiteetin hallinnasta. EU-lainsäädäntö tukee yhteentoimivuutta, standardeja ja avaamista markkinoille, esimerkiksi teknisiä yhteentoimivuusvaatimuksia (TSI) ja TEN-T -verkkojen kehittämistä.

Nykyisin ratainfrastruktuuria modernisoidaan digitalisaation ja ilmastokestävyyden näkökulmasta. ETCS/ERTMS-tason käyttöönotto parantaa rajatylittävää yhteentoimivuutta, ja energiatehokkuuteen sekä älykkäisiin kunnossapitoratkaisuihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Haasteina ovat rahoitus, vanhentuvan kaluston ja väylien uudistamistarpeet sekä ympäristö- ja asuinalueiden vaikutusten hallinta.