ranskalaiset

Ranskalaiset (ranskalainen, monikko ranskalaiset) on nimitys, jolla viitataan Ranskan kansalaisiin ja asukkaisiin. Suomen kielessä sanaa käytetään yleisesti ihmisryhmän tarkoittamiseen, mutta kontekstista riippuen se voi viitata myös ranskalaisiin ruoiksi, esimerkiksi ranskalaiset perunat. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin kyseiseen ihmis- ja kulttuuriryhmään.

Ranskan väestö on noin 67 miljoonaa ihmistä. Väestö on monimuotoinen, ja maa vastaanottaa sekä pitkänsädeisiä että viime vuosikymmenten aikana syntyneitä maahanmuuttajataustaisia ryhmiä. Ranskalaisuutta rakennetaan kielellisesti ja kulttuurisesti, mutta samalla alueellinen identiteetti ja erilaiset kulttuuriperinteet ovat tärkeitä. Ranskan suuria etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä ovat sekä alkuperäiskansat että maahanmuuttajataustaiset ryhmät, erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Sub-Saharan-Afrikasta sekä muista Euroopan maista.

Kieli ja identiteetti muodostavat olennaisen osan ranskalaisten identiteetistä. Virallinen kieli on ranska, joka on laajalti käytössä kouluissa, hallinnossa ja mediassa. Maassa on myös alueellisia kieliä ja -perinteitä, kuten bretonin, alsatian sekä occitanian kieliperheitä, mutta ranska toimii keskeisenä yhdistäjänä. Arvot kuten laïcité (sivu­sotilaallinen ja uskonnollisesti erillään pidetty julkinen tila), tasa-arvo ja vapaus ovat keskeisiä perusarvoja.

Kulttuurisesti ranskalaisten maine ulottuu filosofiaan, kirjallisuuteen, taiteeseen ja gastronomiaan. Ranska on vaikuttanut merkittävästi maailmanmelankoliin, elokuvaan, muotiin ja viininviljelyyn. Historiaan kuuluu laaja valtakunnan laajennus, vallankumous ja modernin tasavallan kehitys, sekä Ranskan rooli Euroopan unionin ja maailmanpolitiikan kentällä.