rakennusfysiikkaan

Rakennusfysiikka on rakennusten fysikaalisten ilmiöiden tutkimukseen ja ymmärtämiseen keskittyvä tieteenala. Sen keskeisiä tutkimuskohteita ovat lämmönsiirto ja terminen hallinta, kosteuden ja kosteushallinnan ohjaus, ilmanvaihto sekä sisäilman laatu, rakennuksen äänieristys ja akustiset ominaisuudet sekä valaistus ja auringon säteilyn hyödyntäminen. Tutkimus yhdistää termodynamiikan, hygroskooppisen käyttäytymisen, virtausmekaniikan sekä rakennusmateriaalien fysikaalisia ominaisuuksia.

Rakennusfysiikan tarkoituksena on tukea energiatehokkuutta, terveellistä sisäilmaa sekä rakennusten pitkäaikaista kestävyyttä. Se pyrkii ennustamaan rakennusten toimintoja suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tapahtuvia muutoksia sekä ohjaamaan parannuskeinoja.

Keskeisiä osa-alueita ovat lämmönsiirto (johtuminen, konvektio, säteily) sekä lämpötilan hallinta, kosteushallinta ja hygroskooppinen käyttäytyminen rakenteissa, ilmanvaihto ja sisäilman laatu, sekä äänitekniset ominaisuudet ja tilojen akustiikka sekä valaistus ja luonnonvalon hyödyntäminen.

Menetelmät ja työkalut perustuvat sekä mittauksiin että mallintamiseen. Käytetään pitkäaikaista seurantaa, sekä numeerisia malleja, kuten lämmön- ja kosteusvirot malleja, virtausmekaniikkaa (CFD) ja energiasimulointia rakennusten energiankulutuksen arvioimiseksi. Kansalliset rakennusmääräykset ja standardit, kuten RakMK-ohjeet, sekä eurooppalaiset standardit ohjaavat suunnittelua ja arviointia.

Koulutus ja tutkimus rakennusfysiikassa ovat monitieteisiä ja yhdistävät rakennustekniikan, arkkitehtuurin ja ympäristötekniikan näkökulmia. Ala tukee sekä uusien rakennusten suunnittelua että olemassa olevien rakennusten korjaus- ja retrofit-projekteja energiatehokkuuden, sisäilman laadun ja rakennusten elinkaaren hallinnan parantamiseksi.